Viime viikkojen tuskainen elo on jättänyt Aurinkoisen fyysisen habituksen hieman heittelle. Ei vaan ole yksinkertaisesti ollut voimia mihinkään ylimääräiseen. Mutta nyt on sekin asia hoidettu. Aamu on saanut matokuurin, sen kynnet on leikattu, samoin tassukarvat ja häntä. Pehmoisille karvahaituville kintuissa on annettu trimmausveitsellä kyytiä, joten nyt kehtaa Aamunkin kanssa kulkea! Tai no, ei Aamu nyt aivan metsittynyt ollut, mutta seuraneidin mittapuun mukaan näin oli jo päässyt käymään... 

Lelukoppaan ei olla koskettu kohta viikkoon. Koirien osalta. Tai siis koiran osalta. Kumma miten sitä aina välillä puhuu vielä monikossa.... Seuraneiti on tehnyt inventaarion råttakokoelmassa ja karsinut muutaman heikon yksilön mappi Ö:hön. Lisäksi muutama muu pehmolelu joutaa pannun uumeniin. Mutta nou hätä, kaappien kätköissä on lisää råttia! Ja sen tietää Aurinkoinenkin  Liinavaatekomero on oiva jemmauspaikka Ikean råtille ja kun sen kaapin unohtaa auki, käy Aamu keikalla...joten ilmeisesti Aamu pitää enemmän "tuoreesta" tavarasta...eli sellaisesta, jossa on vielä hintalaput paikoillaan?

Hiihtoloman ensimmäinen päivä tänään....viikon saa olla kotona ja kerätä voimia loppukevättä varten. Loma tuli tarpeeseen. Yöt on nukuttu hyvin, paitsi että seuraneiti näkee levottomia unia. Unissa Aamu on aina yksin seuraneidin kanssa. Elsa ei vielä ole ilmestynyt uniin. Silti unissa on ollut jotenkin surullinen fiilis. Unimaailmassa ollaan Aamun kanssa yritetty käydä treeneissä, mutta meitä ei olla hyväksytty jostain syystä mukaan . Ollaan oltu ulkopuolisia, yksin kaksistaan. Niin se vaan taitaa olla...nyt on löydettävä tie takaisin todellisuuteen ja jatkaa tarpomista. Ei miettiä eilistä, ei murehtia tulevaa, vaan elää tässä päivässä. Eikä ainakaan unimaailmassa....