Tilasin toissapäivänä täältä damilaukun. Ennen olen dameja kantanut repussa, mutta nyt ajattelin sijoittaa pieneen ja sievään laukkuseen, johon voi helposti sujauttaa metsästä poimitut esineet, taijotaisellaista.

Laukku tuli eilen, eli yhden päivän kesti Itellalta kuljetus, pisteet siitä sille firmalle ja myös tavaran toimittajalle.

Tänään otin laukun mukaan metsään, en tietenkään tyhjänä, vaan täytin sen autossa lojuneilla dameilla  eli jos joku nyt näkee meikäläisen olkalaukku olalla metsässä, niin tiedätte, mistä on kyse.

Ah, että oli ihanaa taas olla kahdestaan yhden koiran kanssa liikkeellä. Ei tarvinnut purra hammasta ja vahtia sitä toista, joka lähtee niiden hippiäisten perään..

Käveltiin Tuulin kanssa suht pitkä pätkä ennen kuin kävin autosta hakemassa damilaukun. Montaa kertaa ei olla näitä juttuja Tuulin kanssa tehty tänä keväänä, mutta tänään huomasin IHAN selvästi, että se TIESI, mitä oltiin menossa tekemään. VAikka laukku oli uusi ja damit piilossa.

Tein motivoidusti, kuten oltiin kasvattajan kanssa puhuttu. Vietiin siis Tuulin kanssa yhdessä haettavat damit. Koska olen yksin ongelmani kanssa, en ole halunnut Tuulille pahoja tapoja, eli damin vaihtamista, ennen kuin olen saanut sen ymmärtämään noudon/palautuksen metsässä. Toimiihan tuo pikkumusta jo siinä, mutta nyt olis kehitettävä halua hakea lisää. Siinä onkin sitten tenkkapoo.

Tuulilla ei ollut selvää kuvaa ensiksi, että metsään jäi toinenkin dami. Kehotin pari kertaa sitä etsimään ja kun ilme oli koiralla kysyvä, lähdin kävelemään metsään päin (sanotta mitään) auttaakseni koirulaista. Muutaman metrin kävelin damin suuntaan ja sitten Tuulilla syttyi lamppu! Yes. Joko se sai vainun, tai sitten se MUISTI, että oltiin käyty viemässä toinenkin dami toiseen suuntaan.

Huoh. Kuten huomaatte, paljon on vielä tekemistä ja iiiiiiiihan alkeita vasta opetellaan. Molemmat. Mutta jotenkin olen agilityn avulla, toisia kouluttamalla OPPINUT lukemaan koiraa ja TIEDÄN, etten voi vaatia siltä mitään asiaa, jollei sillä ole asiasta kokemusta. Vaikeinta on saada muokattua kokemukset taidoiksi, osaamiseksi ohjaajan toivomalla tavalla...

Laukku, tuo illan päätähti oli siis onnistunut hankinta. Varmaankin sen ansiota, että ilta oli onnistunut. Mitähän mä seuraavaks hankkisin, jotta koiran koulutus olis nousujohteista? Merkkikuteet?