Pimeää ja märkää riittää. Ja niitä kirottuja purukumeja. Tänään iltakävelyllä seuraneidin lasku Elsan syömien purukumien määrästä sekosi jossakin yhdeksännen ja kymmenennen purukumin vaiheilla...toivotonta siis  Elsa reppanan olo vaan pahenee ja se stressaa yhä enemmän. Ikävää, mutta totta. Ja tänään sitten sattui jotain, minkä takia Muori on nyt jostain kipeä.

Elsahan on remmiräyhääjä. On aina ollut ja tulee aina olemaan. Epävarma itsestään vieraiden koirien seurassa ja jos tuon olisi tajunnut silloin n. 10 vuotta sitten, olisi Elsaa ehkä pystynyt auttamaan. Mutta silloin tuohon räyhäämiseen liittyi niin paljon vihaa, että tulkitsin asiat silloin toisin. Vaan en enää. Nyt ymmärrä käytöstä. Mutta liian myöhään.

Niin. Kohdattiin kapealla pyörätiellä kaksi isoa koiraa, oliskohan olleet hoslkuja molemmat, en jäänyt katsomaan, sillä keskityin Elsaan. Sillä hetkellä, kun Elsa hyökkäsi, kiristin vaistomaisesti hihnaa ja samalla hetkellä ojanpiennar petti Elsan takapään alla. Tilanne oli nopeasti ohi, mutta kumpikaan meistä ei tajunnut, mitä oikein tapahtu. Ainoa asia, minkä rekisteröin, oli se, että Elsa tsemppasi päästäkseen ylös ojasta  Jatkettiin matkaa, eikä kumpikaan koirista ollut moksiskaan tapahtuneesta. Tai noh, Aamu nyt ei reagoi millään lailla vastaan tuleviin koiriin. Onneksi tässä asiassa tyhmyys ei tiivisty joukossa

Tultiin sitten kotiin ja annoin koirille iltasapuskat. Elsalle aloitin taas viikon tauon jälkeen Antepsin-kuurin, lisäksi se syö vielä Tehobactia ja nyt illemmalla se sai vielä särkylääkkeen...särkylääke siitä syystä, että Muori hädin tuskin pääsi kampeamaan itsensä sohvalle  Seuraneidin diagnoosi on seuraava: Se lihas oikeassa etusessa ja lapojen välissä joka silloin viime talvena sai tärskyn Elsan kiivettyä verkkoaitojen seassa, on taas kipeytynyt. Ja ihan siitä syystä, että Elsa kampesi itseään sieltä ojasta ylös nyt iltakävelyllä. Toivotaan että kyse on nyt siitä. Kovin kävelee Muori pää alhaalla, ikään kuin sillä olis pää kipeä. Toivotaan että huomenna Muorin olo on jo parempi!