Torstai on toivoa täynnä. Aamu Aurinkoinen voi tänään hyvin. Mistä ihmeestä se eilinen sitten johtuikin, on eilen kärsitty. Jollain tavoin tuli mieleen Iiris-vainaa, se syöpään menehtynyt, sillä Aamu oli eilen yhtä apaattinen kuin Iiris silloin kesällä -03, kun syöpä vei voimia. Mahtoikohan Aamulla olla eilen  kuumetta? Ainakaan se ei ollut oma itsensä.

Mutta tänään heti aamusta Aurinkoinen oli kuin toinen koira. Seuraneiti huomasi heti aamutuimaan ne pienen, pienet asiat, joista vain oman koiransa hyvinvoinnin huomaa. Metsäkeikalla oli vauhtia ja kierrokset pusikoissa pitkät. Kumma, miten seuraneiti on tähän asti manaillut sitä, että Aamu kaahailee liian kaukana muusta laumasta ja nyt kun se sitä tekee, seuraneidin tulee hyvä olla. Aamu siis voi hyvin. Nytkin se köllöttää tassut taivasta kohden tuossa mökin nurmikolla ja hankkii rusketusta mahanahkaansa. Ja ennen sitä se kävi keikalla tiskipaljussa ja haki tiskipaljusta tiskiä. Ja aamupäivällä seuraneidin siivotessa, katosi siivousvälineitä. Joten kaikki näyttäis olevan niin kuin ennen. Siis tänään. Huomisesta kun ei taas tiedä...

Spondyloosidiagnoosista on melkein tunnilleen kulunut nyt viikko. Viikko, jolloin on asioita pohdittu, hiljaa ilman sanoja ja välillä on joku sanonut ilmoille jonkin ajatuksen asiasta. Faktaa on silti se, että tämänhän seuraneiti aavisti jo aikoja sitten. Ei vain uskaltanut uskoa omaa intuitiota. Oireet oli näkyvissä; tahtirikko kävellessä, hyppyhaluttomuus, ristiselän lihasten nykiminen. Ulkopuolinen tuskin näitä asioita olisi osannut Aurinkoisesta lukea, mutta kun kerran on spondyloosinkoiran omistanut, on oireita helppoa tutkailla. Ja näin jälkikäteen; ollaan mietitty ja luultu, että Aamu on aikuistunut ja tullut vieläkin rauhallisemmaksti sterilaation myötä. Ehkä asia on osaksi näin, mutta kyllähän se on niinkin, että kipeänä on vaikea nauttia elämästä.

Mutta lohduttavaa oli eläinlääkärin sanat "sinä et sitä ole rikkonut". Niin, sen tajuaa järjellä, sen verran ollaan näistä asioista perillä. Agility aloitettiin vasta kun Aamu oli yli vuoden ja senkin jälkeen ollaan harjoiteltu järkevästi, onhan koira niin iso kokoinen. Spondyloosin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ei tiedetä. Puhutaan osaksi perinnöllisyydestä, mutta tiedä sitten. Pikakatsaus nettiin ja rodut, joilla sairautta eniten esiintyy on bokseri, kultainen noutaja ja.....sileäkarvainen noutaja. Seuraneitikin voi heti luetella yli kymmenen flattia, joilla tuo sairaus on todettu, joten jonkin asteinen rodussa esiintyvä sairaus on kyseessä.

Ajatuksia tulee ja menee...ja Aamu on Aamu. Tuossa se äsken istui vispilä suussa, oli siis bongannut sen tiskien joukosta. Sillä on nyt tylsää, tarttis kehitellä jotain....