Seuraneiti voisi kuvailla olemustaan seuraavasti; väsynyt, väsyneempi, Zombie  Ottaa koville nämä viimeiset työviikot ennen lomaa...

Mutta siitä huolimatta on "velvollisuudet" pakko hoitaa. Aurinkoinen tarvii "järkevää" (?) tekemistä ja niin ikään Aamun kroppa ja varsinkin selkä, tarvii erilaista liikuntaa.

Eilen Aamu teki metsäkeikan, tänään oli vuorossa kaupunkikäppäily, mutta polkuja pitkin metsän siimeksessä. Juurakoiden välissä käveleminen on ihan hyvää jumppaa...Taukojumppana nappulauintia, eli veneiden laskupaikalla Aamu sai tehdä uidessaan nenällään työtä, kun seuraneiti heitteli kourallisen kelluvia nappuloita Aamun uintireitille...

Ja kävelyn jälkeen vielä täällä kotipihalla pieni "leikkituokio". Aamu oli piiiiitkästä aikaa oikeassa vireessä, joten ainoa esine, mikä löytyi pihamaalta, kelpasi leluksi. Ja tällä kertaa löydettiin isännän sateeseen jäänyt työhanska. Ja kyllä meillä olikin kivaa! Olen vihdoinkin onnistunut saamaan Aamun leikkimään "oikeasti". Me siis leikitään keskenään kuten koirat ...molemmat haluaa hanskan ja tuloksena on riekkumista...seuraneiti ei tosin alennu konttaamaan pitkin pihaa, mutta pientä takaa-ajoa on aina kiva kehittää...  

Eilen seuraneiti vietti taas kolme tuntia agikentällä toisia kouluttaen...sateessa . Harjoiteltiin sivulle irtoamista ja eilisen innoittamana oli ihan pakko kokeilla Aamun kanssa samaa asiaa täällä kotona. Ilman esteitä tietysti. Aamu tajusi käsimerkin tosi hyvin! Mutta eihän se tietenkään asiaa ole vielä sisäistänyt, mutta tajusi kyllä irrota hyvin sivusuuntaan...se suorastaan sinkosi lelulle, kun näytin käsimerkkiä ja sana singota on erittäin vahva sana kuvaamaan Aamun tyyliä liikkua...sillä Aamu hyyyyyyvin harvoin tekee mitään niin äkkinäisiä liikkeitä. Johtuuko liikkumattomuus sitten selän kivuista ja jäykkyydestä, sitä en tiedä, mutta toisalta....eipä tuo rinsessa edes nuorena sinkoillut minnekään, vaan on aina tehnyt kaiken kuin hidastetussa elokuvassa. Hyvä niin. Sillä kerrankin on seuraneitikin ehtinyt tajuamaan, mitä koiransa touhuaa