Käytiin ryhmänäyttelyssä. Jonkin verran oli tuomaritädin tiukasta tyylistä varoiteltu, mutta seuraneiti ei voi kun myhäillä tyytyväisenä. Tämä tuomari näki koirassa kokonaisuuden, suuren sellaisen, kun kyseessä on Aamu Aurinkoinen, löysi koirasta virheitä, mutta piti loppujen lopuksi Aurinkoista sen verran hyvänä yksilönä, että antoi arvosanaksi ERI1, PN2 ja kylkiäisenä vielä vara-sertin applause.gif. Tuolla vaaleansinisellä nauhalla ei itseasiassa tee yhtään mitään, mutta kyllä kalliin näyttelyhinnan vuoksi yksi ruusuke on ihan paikallaan! Sertin häviäminen toiselle kilpasiskolle harmittaa tietysti aina, mutta tällä kertaa serti jaettiin tämänpäiväiselle autokuskille ja Aamun kamulle, joten tällä kertaa seuraneiti voi vain iloita kuskinsa kanssa; kyllä meillä on kauniit koirat! yes.gif Uroksista tuomaritäti ei tänään löytänyt yhtään ERIn arvoista, mutta mainita täytyy, että ROP-pennuksi valittiin yksi niistä vilperteistä, joita olen saanut kuvata pitkin kulunutta vuotta, eli rotunsa kaunein pentu löytyy myös meidän paikkakunnalta ja tutun ihmisen hoivista.thumbsup.gif

Matka tuonne jonnekin maaseudun rauhaan oli varsin kiinnostava. Muisteltiin kuskin kanssa menneitä aikoja, edesmenneitä koiria ja tapahtumia vuosien varrelta. Naurettiin ja välillä myös silmäkulmassa kiilsivät kyyneleet vanhoja muistellessa. Itse asiassa tämänpäiväinen kuski on "syyllinen" siihen, että päädyin rotuun sileäkarvainen noutaja. Joskus on seuraneiti katunut valintaansa, mutta sitäkin useammin seuraneiti on ollut onnellinen mustista ystävistään, siis flateista.

Kuvissa Aamu Aurinkoinen, eli Heilurihännän Wildflower, meidän "rentunruusu", tänään Kiuruvedellä. Flattia on joskus mahdoton kuvata, sillä häntä heiluu jatkuvasti, kuten tässäkin kuvassa.

1479783.jpg

1479781.jpg