Aamu päivystää. Pannuhuoneen ovella. Koska pannuhuoneessa lepää SE. Eli SE, mikä on Aurinkoiselle kaikkein rakkainta tässä maailmassa. Jänis. Tosin tästä yksilöstä on vain ja ainoastaan nahkat jäljellä, sisälmykset on joku toinen hoitanut putsvek pois.

Nyt täytyy heti sitten selventää, että jänis puppelström ei ihan itsestään sinne meidän pannuhuoneeseen ole joutunut kuivattamaan turkkiansa...seuraneiti sen sinne laittoi, mutta ei, ei seuraneiti sitä ole itse ampunut, eikä Aurinkoinen ole millään lailla osallistunut tämän yksilön kohtaloon. Puppelström, tai siis sen nahka, lähti kyytiin tuolta meren ääreltä, missä tänään käytiin harjoittelemassa markkeerauksia ja linjaa. Olisipa ollut kamera tänään mukana! Taustalla jäinen meri, jossa ei horisonttia näkyvillä ja treenipaikkana ohrapelto. Tuulinen ilma ja laukkaavia koiria, dummyt suussa. Voi hitsin hitsi, kun sitä kameraa ei ollut följussa, tänään olis saanut AIVAN upeita kuvia. Upeista koirista, upeissa maisemissa! Mutta ensi kerralla sitten kamera mukaan.

Ja se jänis, sen värinen, mitä EU oli jo jossain vaiheessa rauhoittamassa, koska se on väritykseltään niin harvinainen Nauru, eli siis talvipukuinen puppeli saa kuivatella nahkaansa jonkun aikaa ja sitten sen kohtaloksi koituu pomppia nahkapussukan ympärillä, luonnossa. Eli takaisin luontoon se pääsee, mutta kaverikseen se saa Aamu Aurinkoisen..Cool