Dodiin. Arki alkoi taas. Herätyskello herätti tämän lauman aamulla 05.30 ja eikun ylös, ulos ja kävelylle. Pitkää lenkkiä ei aikaisesta aamusta johtuen vedetty, mutta löytyihän SE pipo, eli the pipo, joka eilen jemmattiin yhden sähkökaapin päälle! Nyt pipo/myssy sitten raahattiin melkein kotiin asti...mutta jätettiin silti tuonne takapihalta lähtevän polun päähän, siis sinne, missä polku tulee ulos kadulle...ei siis ihme, että Aamu on käyny nuuskuttelemassa pariin otteeseen tuolla takaportilla, mahtaakohan tuuli  tuoda pipohajuja, vai muistaako tuo kettu sen pipon

Seuraneiti on yrittänyt herätellä Aamua eloon. Ollaan leikitty, siis ihan saalisleikkiä lampaannahka-patukan kanssa. Kovin yhteistyöhalukas ei Aurinkoinen ole, joten töitä saa tehdä sen asian kanssa. Sitä ei voisi vähempää kiinnostaa asiat, jotka seuraneitiä kiinnostaa  Mutta nou hätä, eipä asia ole tässä taloudessa mikään uusi...ja tähänkin asti ollaan pärjätty...aikamoista opettelua vaan on ollut, koirat kun ovat olleet niin erilaisia. Elsa olisi tuonut vaikka kuun taivaalta, jos olisin pyytänyt ja Aamu taas...noh, lähettäisi varmaan seuraneidin itse hakemaan kuun, jos sen sieltä taivaalta alas haluaa

Pentukin on tilattu. Varattu, vaikkei ole edes syntynyt  Nyt kaikki tassut ja käpälät ristiin, että narttu edes tulee kantavaksi...ja että narttupentuja syntyy kyseiseen pentueeseen...Siitähän on alettava, vai? Paljon täytyy natsata, ennen kuin uusi musta muuttaa tänne.

Kun seuraneiti selitti Ruotsissa asuvalleen serkkupojalleen koiranjalostuksen saloja (sillain erittäin yksinkertaisesti, kun ei kerran kyseessä ole koiraimmeinen) niin serkkupojalta tuli hyvä kommentti. Kerroin siis, että terveen, kauniin ja hyväluontoisen koiran saaminen on kuin lottoaisi...koskaan ei tiedä, osuuko onni kohdalle, johon serkkupoika vastasi selvällä suomenkielellä (vaikka täysin ummikko ruotsalainen onkin) "NYT ON LOTOSSA JÄTTIPOTTI" Niinpä. Voiko koko penturumbaa paremmin kuvailla... Joten sitä JÄTTIPOTTIA tässä nyt odotellaan