Tänään ei olla tehty yhtään mitään. Ja toisaalta, tänään on tehty paljonkin.

Aamulla kun Aamu lähti metsäkeikalle "aikuisten koirien metsälenkille", tehtiin me Tuuli Tuivertajan kanssa oma patikkaretki tuolla mökin takana. Polkua pitkin mentiin. Tuuli edellä ja minä perässä. Rohkea pikkuflatti, häntä itsevarmasti, mutta rennosti pystyssä se mennä viipotti pitkin polkua. Yhden ainoan kerran piti karvat nostaa pystyyn ison juurakon kohdalla, mutta sen enempää ei tarvinnut säikkyä metsän mörköjä.

Hassua, kuinka jotkut asiat vaan on jotenkin niin itsestäänselvyyksiä, kun omistaa flatin. Kuten tuo metsässä kulkeminen. Onko mitään niin rauhoittavaa, kun kävellä syksyisessä luonnossa? Suosittelen, jos ei tuota elämystä ole tullut kokeiltua...

Iltapäivällä siivottiin (juu, siivottiin). Tosin Tuuli joutui mökistä ulkoruokintaan, koska se oli tehdä lattiaharjasta selvää. Se luuli varmasti, että kyseessä on taas jokin piikkisian sukulainen, jota seuraneiti heiluttaa edestakaisin sisätiloissa. Luulekohan Tuuli, että seuraneiti yrittää saada harjalta nirrin pois ja auttaa siksi hyökkäämällä?  Anyway. Harja on hengissä ja Tuuli joutui ulos hommiin, jotta siivomisesta tuli jotain tolkkua. Moppauksen aikana Tuuli oli siirtynyt rantaan vesihommiin ja palasi sieltä....hieman märkänä ja hiekkaisena.

Otin silti riskin ja laitoin mökkiin matot lattialle. Turhaan tosin, kun taloudessa asuu kaksi "eko"-koiraa, jotka eivät todellakaan elä hienostellen, vaan rypevät milloin missäkin..mutta itsepähän olen rodun valinnut...

Sitten taloustöiden jälkeen rasitettiin pienen pollaa. Lähdettiin soutelemaan. Tuuli siis ensimmäistä kertaa soutuveneessä. Laidat soutuveneessä on sitä luokkaa, että varmistin vielä kennelpojalta, ennenkuin lähdettiin liikkeelle, jos hän on valmis uimaan vaatteet päällä, mikäli tilanne niin vaatii. Ja totta kai kennelpoika on aina valmis auttamaan flattia hädässä. Vaan eipä tarvinnut auttaa.

Kivasti meni soutelukeikka. Tuuli oli utelias, ehkä liiiiiiiankin utelias ja liikkui veneessä kuin vanha tekijä...loppukeikasta väsymys alkoi painaa pikkusen silmissä ja se kävi istumaan selkäni taakse veneen kokkaan. Siinä se sitten istui ja nuokkui, kunnes tultiin laiturille ja se hyppäsi itse veneestä pois. Eli taas yksi asia, jonka Tuuli "tietää". Eli sen, että venettä voi myös soutaa...

Tuuli ensimmäistä kertaa soutelemassa