Järkeä? Ehei. Malttia? Ehei. Vaan juoksut!

Muori sitten aloitti juoksunsa, aikataulun mukaan. Uusi tilanne siis tässä hotellissa, nyt on siis käsillä ensimmäinen kerta, kun Elsalla on juoksu sen jälkeen kun Aamu steriloitiin lokakuussa. Yleensä neidit sijoittaa juoksunsa siten, että toinen aloittaa viikko toisen jälkeen. Vaan eipä aloita enää. Sanoisko halleluuja!

Itse samanaikaisista juoksuista ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa, ei koirien välillä eikä seuraneidin puolestakaan. Mutta ne valeraskaudet juoksujen jälkeen. Varsinkin tuon Aurinkoisen kohdalla. Elsan mieliala ei kovin paljon ole heilahdellut vuosien varrella, se on yhtä skitso, oli sillä sitten juoksu tai ei. Valeraskaus-oireet ovat olleet lieviä. Muutama monttu on tullut kaivettua ja muutama lelu on adoptoitu vuosien varrella. Huumorikin on ollut yhtä...sanoisko räiskyvä.

Mutta Aurinkoinen sitten muuttuikin valeraskauksien aikana ihan kummalliseksi. Se vaipui johonkin ihme horrokseen, eikä siihen saanut oikein kontaktia. Mikään ei kiinnostanut, tai se, mikä kiinnosti, oli Aamun omat touhut. Kitinä oli kova ja huoli pennuista jatkuvaa. Ei siis kivaa katsottavaa. Siksi Aurinkoinen steriloitiin. Koska muuten niin mukava koira muuttui pari kertaa vuodessa aivan eri koiraksi, eikä varmaan itsekään voinut hyvin.

Mutta nyt on Aurinkoisella piuhat poikki ja värkit naapurikaupungin jätehuollon hoitamana. Nyt ei tarvitse kitistä tai etsiä pentuja. Nyt voi vain vihellellä ja nauttia keväästä!

Ja Elsan voinitia saa sitten seurailla senkin puolesta, ettei tule vanhoille nartuille niin yleistä kohtutulehdusta. Sitäkään ei Aurinkoinen voi saada, yes!