Jalkapuoli Elsa on jäänyt kotihengettäreksi kun seuraneiti on ulkoiluttanut Aamun. Tosin vastoin omaa tahtoaan, eli ainahan Elsa olisi mukaan tulossa. Lenkillehän tuo pönttö olisi lähdössä, vaikka jalka on kipeä. Elsalla on mitä ilmeisemmin erittäin korkea kipukynnys. Se ei näytä kipuansa ja jos ontuminen on sitä luokkaa, kuin mitä se oli eilen, on tassu KIPEÄ . Tänään vointi on jo parempi, lepo tekee ihmeitä. Elsa käyttää jo takastansa, mutta selvästi paino on toisella puolella. Tassuosa törröttää viistosti ulospäin, joten kipeä ja voimaton takanen on vielä. Taitaa tulla pitkä toipuminen ja eläinlääkäri-reissu. Takatassu vihoitteli ensimmäisen kerran viime keväänä, jolloin Elsa ontui ajoittain. Ontuminen näkyi liikkeelle lähdettäessä, mutta parani, kun Elsa oli liikkunut hetken. Kesällä sitten yhdessä varpaassa oli selvä rustottuma ja mitä ilmeisemmin varvas on murtunut jossain vaiheessa. Joko tuo samainen murtuma vihoittelee, tai sitten tassussa on jotain muuta vakavaa. Eläinlääkäri on hiplannut varvasta ja arvellut samaa kuin seuraneiti, mutta kuvattu tassua ei ole. Mutta viisaintahan tuo olisi kuvata, ettei tarvitse miettiä...ja ne maksa-arvotkin pitää tarkistaa, eli lääkäritätille täytyy tilata aika.

Aamun kanssa ollaan nautittu kaksistaan lenkkeilystä. Aamu on kuin ihmisen mieli; itsepäisen ihmisen mieli . Aamu luulee tuntevansa jokaisen vastaantulevan. Koskaan sen kanssa ei olla pysähdytty tervehtimään yhtäkään koiraa ja kolmen vuoden ulkoilukertoihin mahtuu vain muutama ihminen, joka on pysähtynyt juttelemaan kun ollaan kävelyllä. Silti Aamu luulee tuntevansa koko kaupungin ihmiset. Cockerspanieli-katse kannattaa. Myös kotioloissa. Esim lenkille lähdettäessä Elsa hyörii ja etsii lelujansa, Aamu useimmiten istahtaa kauemmaksi ja vain istuu ja odottaa, että päästään lähtemään. Syntymäviisas. Koskaan Aamulla ei ole ollut kiire ovesta tai portista ulos, ei liioin autosta. Elsalle taasen muistutetaan JOKA IKINEN kerta , kun mennään ulos ovesta tai portista, kuka ensimmäisenä saa mennä. Samoin Autosta poistuttaessa. Kuinkahan monta kertaa Elsa on saanut kalterioven päähänsä hyokkiessään autosta ulos? Ja silti se hyökkii joka kerta, aivan kuin tuli palasisi p*rsuskarvoissa...huoh. KYLLÄ ne onkin eri luontoisia. Kuin yö ja päivä. Ainoa yhdistävä tekijä on se, että ne ovat samaa rotua...