Seuraneiti on tänään ehtinyt tehdä paljon ja silti ei mitään. Heti aamulla tuli puhelinsoitto tienpäältä, sopivasti kun seuraneiti teki lähtöä mökkisaaresta. Aurinkoisen isäpappa ja sisko- ja velipuoli oli jo saapumassa näyttelypaikalle, joten samalla kun seuraneiti ajoi kotia kohti, sovittiin tapaaminen lähellä näyttelypaikkaa. Ja voi mitä pentusia sieltä auton takaluukusta tupsahti! Se narttupentu oli aivan ihana; liikkui kuin unelma ja pää oli ah- niin kaunis...ja ei siinä uroksessakaan mitään vikaa ollut. Mutta ne päät...voi viude, seuraneiti taitaa olla flattipää-friikki!

Ja olihan se Aurinkoisen isäpappakin komea; sen verran komea, että oli näyttelyn VSP ja ne pennut, ne oli ROP-pentu ja VSP-pentu. Joten onnea sinne Lahteen!

Seuraneiti siis kävi töissä tänään. Hieno päivä, kun päiväkoti juhlii 100-vuotista olemassaoloaan. Vanhin vieras ja aikoinaan päiväkodissa ollut rouva oli iältään 93 -vuotias. Joten paljon tuli vanhaa tarinaa ja hienoja juttutuokioita vanhojen ihmisten kanssa.

Mökkisaareesn sitten takaisin illansuussa ja eikun metsähommiin pimujen kanssa. Ohjelmassa hakua ja malttia vanhukselle. Muutaman kerran Elsa karkasi lapasesta ja Aamu selvästi otti pulttia Elsan läsnäolosta, mutta kaiken kaikkiaan treenituokiosta jäi mukava mielikuva. Toivottavasti myös Aurinkoiselle. Ainakin korvien asennon mukaan oli mukavaa...