Koko viikonloppu agilitya. Ilman koiraa tosin. Istumista luennolla, keskustelua, kommentointia, mielipiteitä. (Kiitos A, kun siedit akkakööriä)  Eli seuraneiti kouluttaa itsestänsä VIRALLISTA koulutusohjaajaa! Vuosia on tullut treenejä vedettyä, eri tasoisille koirille, aloittelijoista aivan 2-3 luokan koirakoihin ja nyt sitten olis niin kuin tavoitteena suorittaa ihan virallisesti agilityliiton koulutusohjaaja-kurssi...  Huomenna omien ryhmien treenit hallilla a lá 3 tuntia, ja tiistaina "tuomaroimassa" jälleen kerran hallilla, kun uudet halukkaat pyrkivät soveltuvuustestin kautta alkeisryhmään...eli tätä kai se on, kun harrastus vie mennessään.

Joskus tulee mietittyä, miksi ihmeessä suostun tähän kaikkeen, vapaaehtoisesti, ilman mitään muuta korvausta, kuin kilometrikorvaus...Annan, annan, annan itsestäni, mutta mitä saan itselleni? Itse asiassa, paljon. SAAN olla mukana porukassa, vaikkei minulla itselläni olekaan tällä hetkellä agilitykoiraa. Opin ihmisistä, koirista, agilitysta...PALJON.

Nyt tuli sanottua ääneen myös hallilla, että meille muuttaa uusi musta. Moni ihmetteli (?) rotuvalintaani, olivat olleet ihan varmoja minun päätyvän pienempään koiraan...pieniä vinkkejä siis kanssasisarilta? Öööh, no totta, mikäli agilitya ajattelee, ei flatti ehkä ole viisain hankita, mutta kun arki on paljon muutakin kuin vain agilitya (vai onko sittenkään?) No anyway, kyllä yksi musta vielä mahtuu meille ja ehkä...EHKÄ sen jälkeen sitten pieni sähäkkä merle-sheltti...Mutta ensin meille muuttaa TUULI, sellanen musta pyörremyrsky Aamun arkea sekottamaan.

Aamu, niin Aamu. Aamu on oppinut viime aikoina kaksi uutta sanaa; huisku ja myssy. Molemmat tavarat löytyy, kun Aamun lähettää etsimään..siis se kirkasvärinen pölyhuisku ja ulkoa bongattu myssy. Kovin on lintukoiran hommat kummalliset tätä nykyä...vaikka voihan sitä kuvitella, että pölyhuisku muistuttaa väritykseltään isoa ara-papukaijaa, joten siltä osin....Aamu noutaa "melkein" lintua, eikös?