Seuraneiti on viettänyt tämän lauantain koiraharrastuksen parissa, kuinkas muuten. Ensin aikainen lähtö kisoihin, tosin vaan henkiseksi tueksi ryhmäläisten kisatessa ensimmäistä kertaa. Ja hetki sitten seuraneiti istui tuttavansa luona, pentulaatikon ulkopuolella ja ihaili KYMMENTÄ PIENTÄ FLATTIPENTUA. Ah, ne oli niin ihania. Emäkin tuntui olleen iloinen seuraneidin vierailusta, kovin me jutskattiin, onhan emä Aamun treenikamu. Pennuilla oli juuri ja juuri silmät auenneet, mutta pentulaatiosta kuului välillä hyvinkin päättäväisiä haukahduksia. Selviä tomeria flatin alkuja! Näitä pentuja täytyy jatkossakin käydä katsomassa tarkemmin.

Ja ei, ei seuraneidin talouteen ole muuttamassa uutta koiraa. Katsoa saa, se ei maksa mitään, koskeakin voi, mutta kotiin niitä ei kannata kuljettaa, sillä siinä vaiheessa kuluu jo euroja...