Seuraneidin kirjahyllystä löytyy ihan kiitettävä kokoelma agility-DVD-levyjä. Ja mitä enemmän niitä katsoo, tulee miettineeksi, kannattaako koiralle mitään edes opettaa, sillä eihän se kuitenkaan pysy ehjänä. Ja nyt en tarkoita sitä, etteikö uusimalla lupauksella olisi kaikki mahdollisuudet pysyä ehjänä, mutta kun mun koirat tuppaa hajoamaan, vaikka mielestäni  hoidan niitä parhaimpani mukaan

Jaakotus, sylikäännös, viskileikkaus, niisto, saksalainen, ihmisnuoli, serpentiini, vippaus, leieröinti. Siinä vaan pieni osa kaikista niistä tekniikoista, joita nykyagi-koiran tulisi osata....Vaatii nimittäin aika paljon ohjaajalta, jos/kun aikoo kaiken tuon ja ne muut mainitsemattomat koirallensa opettaa. Osaako ohjaaja? Tässä tapauksessa ei. Eli herää kysymys, kannattaako edes yrittää??

Muutamaa Susan Salon DVD:tä katseltuani, muistin taas sen mistä pitää aloittaa. I-h-a-n  a-l-u-s-t-a!  

Agility on laji, jota olen harrastanut eniten. Osaanko silti jotain? En. Kolmen flatin kanssa olen kisannut 3-luokassa, mutta sehän ei itse asiassa kerro mistään mitään. On siellä muitakin räpeltäjiä ollut, ja tulee olemaan. Nyt olenkin pari päivää miettinyt vakavissani, kannattako edes yrittää enää kouluttaa koiraansa osaamaan edes hitusta lajista....ja tullut siihen tulokseen, etten aseta tavoitteita. Niin ei tarvitse kenenkään pettyä, edes minun. Jos ei yritä, ei epäonnistu.