Voi viude, kun kamera jäi taas kerran mökille aamulenkillä. Seuraneiti piteli sitä jo kädessä, mutta jätti kuitenkin mökkiin. Ja olishan se pitänyt ottaa mukaan. Aamulla nimittäin oli tänään aamulenkillä sukat jalassa. Tai ainakin se näytti siltä. Tuli mieleen kouluratsu, jolla kauniit, tasaiset sukat joka jalassa. Niin, selvennykseks täytyy kertoa, ettei Aurinkoinen nyt ihan tennissukat jaloissa kulje täällä mökkisaaressa, vaan sattui kahlaamaan rannalla, jossa oli "vaahtoa". Kun Aurinkoinen rantautui vedestä, sillä oli komeat valkoiset sukat joka tassussa, my black beaty...

Jotain asioita muuten voi muuttaa, kun on tarpeeksi päättäväinen ja johdonmukainen! Seuraneiti on tuskaillut Aurinkoisen kanssa jo pari vuotta, koska Aurinkoisen nenä toimii niiiiiin hyvin....ja korvat sitten huonosti. Tämän kesäloman aikana on jotain tapahtunut Aurinkoisen aivokopassa. Nenä toimii yhä, tosi hyvin, mutta nyt on yhteys saatu tuonne korvienkin väliin! Mikälie mokkula sinne on kytketty, mutta nyt meillä on ikäänkuin tutka päällä koko ajan. Saas nährä, jatkuuko yhteys, kun loma loppuu, vai tuleeko katve-alueita...noh, seuraneiti ei tiedä, kenelle mokkulasta valittais...kun mitään irtopaloja ei Aurinkoisessa näy roikkuvan...eli on tainnut mokkula olla tässä tapauksessa sellainen, että seuraneiti voi katsella peilistä palvelun tarjoajaa...

Elsalla on yhteys aina päällä. Toistaiseksi. Vaikka ikää on yli 9 vuotta. Elsa ei nuku, jos seuraneiti on hereillä. Eläkeläinen on aina valppaana, kunnon partiolainen! Yksi asia, mistä ehkä voi aavistella Eläkeläisen vanhenevan on se, että Else-Maj pysähtelee tuolla metsässä vähän väliä kunntelemaan. Ja mitä Elsa kuuntelee? Hiirulaisia. Ennen sen ei tarvinnut pysähdellä, se pystyi seulomaan kaikista äänistä hiirulaisen piipityksen, nyt Elsa pysähtelee ja kuuntelee. Jos vaikka vois iskeä...

Aurinkoinen toi äsken seuraneidille tiskirätin. TAAS. Jotain sentään on niin kuin ennen.