Käytiiin piiiiiiiitkän tauon jälkeen Isacin ja Venlan kanssa (ja tietysti niiden emännän kanssa) metsäkeikalla, eli kävelyllä lumisessa metsässä. Valittiin tuttu metsätie, jossa oli muutama auto ajanut, joten ei tarvinnut niin pahasti rämpiä.

Aamu tanssi ripaskaa jo kotona, kun huomasi että lähdettiin kahdestaan matkaan. Elsa jätetiin suosista kotiin, ei siksi, että se olisi kipeä, vaan ihan siksi, että se menee NIIN täysillä kun on parhaista kamuista kyse...ja sehän tietää kipeitä koipia illalla. Jos lenkki olisi hieman lyhyempi, niin seuraneiti voisi harkita Elsan mukaan ottamista, muttei lumiseen metsään, jossa mennään "satalasissa". Onhan Elsa sentään jo kohta 11 vee, vaikkei sitä kyllä uskoisi, kun katsoo millä vauhdilla se liikkuu. Mutta joukossa tyhmyys tiivistyy, eikä vanhus aina muista olevansa vanha, joten oli viisainta jättää muori kotiin, vaikka se niin kurjalta tuntuikin. Seuraneidin mielestä...ei Aamun...

Mikään ei ollut muuttunut. Edellisestä kimppalenkistä on aikaa melkein vuosi...sinänsä harmi, sillä ennen koirat tapasivat usein, jopa useamman kerran viikossa ja aina pitkien metsälenkkien merkeissä...

Niin, mikään ei ollut muuttunut. Isacin mielestä Aamu on vieläkin AH - NIIN - IHANA. Todisteena tästä on Aamun todellakin märät korvat, sillä Isac nuolee niitä tauotta. Eikä Aamu kommentoi asiaa mitenkään. Tai ehkä se kunnioittaa Isacin "morsmaikkua", saman perheen narttua, eli Venlaa. Kyllähän Aamu osaa käsilaukku-kieltä urosten kanssa (eli huitoo jos on tarvis) mutta kun Venla on mukana, ei Aamu halua nostaa meteliä pienistä asioista, kuten märistä korvista...

Isac ja Aamu siis juoksi jossain edellä. Isac oli niin innostunut seuralaisestaan, ettei tainnut kertaakaan koko lenkin aikana nostaa edes koipea  Venla reppana oli hieman ulkopuolisen oloinen, sillä se yleensä on liikkunut Elsan kunnioitettavassa seurassa ja pitänyt seuraa vanhukselle. Vaan vanhus olikin kotona

Nyt täällä seuraneidin kotona makoilee yksi kipale lättyjä koppuraisin korvin, eli korvista näkee, että ollaan lenkkeilty. Elsan kanssa taktikoitiin, sitä kun ei seuraneiti voi jättää kotiin yksin, mutta jos joku toinen sen tässä taloudessa jättää yksin talonvahdiksi, onnistuu yksinoleminen Elsaltakin...onneks. Ja olihan Elsa aikoinaan yli 1½ vuotta yksin, kun Iiris kuoli ja ennen kuin Aamu muutti meille. Mutta että jättää muori ja lähteä Aamun kanssa - ehei, silloin saa varautua täällä lähiössä yhteen mustaan, joka juoksee pitkin katuja ja etsii meitä...sekin nimittäin on koettu, silloin syksyllä 05

(Laitetaan muistiin, kun oma pää on niin hatara; Elsalle ei ole 'tarjottu' Tehobactia kolmeen päivään. Juominen on ollut vähäistä, tai ehkä se syö ulkona sen verran lunta, ettei vesikupista vesi vähene)