Terveisiä mökkisaaresta! Ollaan oltu täällä metsämörköjen ruokana perjantaista lähtien.

Aamu elää kuin pellossa, tai ehkä sittenkin paratiisissa. Se rrrrrrakastaa metsää ja kerää metsälenkkien välissä voimia nukkumalla terassilla. Mutta ei se silti vaan nuku...touhuaa omia jutskujaan vähän väliä. Eilenkin sitä piti viihdyttää kesken haravointitalkoiden....jos Elsa olis hengissä, olisin delegoinut viihdytyksen Elsalle, mutta pakkohan Aamun kanssa oli hetki leikkiä, kun se pallon toi seuraneidille. Mahtoikohan muuten olla ensimmäinen kerta, kun Aamu kutsuu seuraneitiä leikkiin??

Muutenkin ollaan oltu kamuja. Ennen mökkikauden alkua seuraneiti pohdiskeli, kuka nyt lähtee mörkösyötiksi täällä saaressa sille illan viimeiselle ulkohuussikeikalle tuonne metsän reunaan. Elsa nimittäin oli AINA seuraneidin mörkövastaavana; koskaan ei tarvinnut mennä huussiin pimeällä yksin...

Mutta pakko myöntää..vaikka Aamu ei yleensä katsetta nosta, vaikka seuraneiti liikkuu mökillä, mutta kun pitää illan pimeydessä lähteä ulkohuussiin, niin johan on poliisivoimat komennuksessa! Ei mitään epäilystäkään, etteikö Aamu jo olis "perinyt" mörkösyötin roolin Elsan jälkeen  

Jotain tarttis tehdä tuon rinsessan turkille...turkki nimittäin ON paksu ja lyhyt, eli tyypillinen steriloidun nartun turkki. JA kun sillä turkilla ottaa suokylpyjä, voi vain kuvitella, miltä tuo ryysynen nyt näyttää. Näky oli sen verran hurja, kun tultiin aamukeikalta metsästä, että seuraneiti joutui napon avulla pestä koiraansa mökkirannassa...mikähän kampa tuohon turkkiin pystyis? Pitää varmaan käydä M&M:ssä tai paikallisella Vip Storen myyjällä tutkimassa harja/kampa-mallistoa. Furminatoria en halua vielä hankkia, sillä ei ole tarkoitus skalpeerata tuota otusta, kunhan ihon löytäisi tuon mustan peuhkan alta...