Maanantai ja vihdoinkin seuraneiti on niin terve, että kykeni töihin  Koirarintamalla, sillain virike/koulutusmielessä ei ole muutamaan päivään (lue: useampaan päivään) tapahtunut mitään uutta, joten voi vain kuvitella, minkälainen tekemisen halu lättyjen silmissä paloi, kun aloin paloittelemaan lihapullia ja kaivamaan tarvittavaa rekvisiittaa esille.

Tänään ohjelmassa oli 2 on 2 off-treeni, uudella työkalulla. Otin käyttöön Elsalle tehdyn rampin, jota tosin Aamukin on jo käyttänyt. Tuo ison, lastauspallista kyhätyn laitoksen sitten lätkäsin olkkarin lattialle ja nuoriso ensin hommiin. Kuten arvata saattaa ja kuten tähän asti, Tuuli lyö aina ensimmäiseksi etusensa "kokeillakseen", jos tämä tyyli on oikea. Taka-osa kun nuorelle on vielä jotenkin niin kuin lievästi sanottuna "hukassa". Vaan löytyihän se oikea asento, kun en virkannut mitään, annoin koiran miettiä! Joten täytyy myöntää, että näin kotioloissa Tuuli pystyy ihan selvästi ajattelemaan ja päättelemään  Apuna tietty naksutin, klikkeri, joten oikeasta tarjouksesta tuli palkkaa.

Tänään lisäsin uuden asian koko juttuun. Target-lautasen keittiön puolelle, eli parin metrin päähän. Käskystä tuosta 2on/off-asennosta on tähänkin asti poistuttu, mutta nyt kokeilin, kuinka sanallinen käsky itse asiassa pelittää. Ja toimiihan se! Nyt vaan on harjoteltava, ettei Tuuli tuijottele mua, vaan todellakin OPPII kuntelemaan käskyä, eikä lukemaan mun elekieltä, eli pikku hiljaa rakennan sille häiriötä tilanteeseen mukaan liikkumalla...hjyvä, hjyvä koiraseni!

Sitten Aamu. Se tarjoaa ihan oikeata juttua, alusta lähtien, paitsi että Aamu mielellään istuu 2on/off asennossa. Ja kun aloin asiaa muistelemaan, niinhän Aamu teki myös A-esteellä, joten siksi se tarjoaa sitä. Käsky siis Aamulle tarkoittaa tuota asentoa.

Kukin koira oli eteisessä portin takana odottamassa vuoroaan. Portti ei kiinni, vaan raollaan. Sen verran on vissiin tullut "okei" sanaa Tuulin kanssa treenattua, eli kun sanoin Aamulle olkkarin puolella "okei", säntäsi myös Tuuli eteisestä target lautaselle. Kerran se vaan sen teki, jonka jälkeen "tehtävänanto" oli kyllä koirille selvillä.

Sitten "Maahan"-käskyn ja MAASSA pysymisen hiontaa. Tämä tuottaa duracell-nuorelle vaikeuksia, sillä jossain vaiheessa on tapahtunut fiba, koska Tuuli luulee "maahan" käskyn tarkoittavan sitä, että käydään yhtä nopeasti maassa, kuin sieltä noustaan takaisin. Sanoisinko JOJO-liike  Noh, nyt on siedätetty, palkattu, siedätetty ja palkattu rauhallisesta OIKEASTA makuu-asennosta. Ehdottomasti vaativa liike liikkuvaiselle ja eläväiselle nuorelle neidille.

Aamun kanssa oli sitten tarkoitus tehdä jotain aivan muuta, mutta kun vaihdoin koirat, Aamu paineli keittiiöön ja löi maate tasan samaan paikkaan, missä Tuulia olin juuri makuuttanut matolla. Onko Aamu ihan oikeasti noin viisas ja osaa lukea noin hyvin ympäristöään, että se tulee eteisestä (mistä EI näe keittiöön) ja tekee ihan samaa, mitä kamu minuutteja aikaisemmin? Joku voi puhua ilkeästi Aamun olemuksesta ja sen tyylistä tehdä asioita, mutta se koira ainakin osaa AJATELLA ja käyttää aivojaan, ihan oikeasti!

Toimintatuokion päätteeksi koko kolmen koplalla (minä siis yksi koplan jäsenistä) oli erittäin positiivinen ja tyytyväinen olo. Kaikkeen tarvitsee vain satoja, tuhansia toistoja ja paljon positiivista palautetta, mutta on erittäin palkitsevaa nähdä, että koirat todellakin ovat ihan aikuisten oikeasti oppineet asioita. Mutta tullaanko näitä taitoja koskaan tarvimaan kodin ulkopuolella, onkin sitten ihan eri tarina...