Tänään päätin aamulla noustessani ylös sängystä, että seuraneidin pinna olkoon pitkä! Keräsin kaiken pedagoooooogisen tietämykseni koirista yhdeksi hermokimpuksi ja päätin selvitä taistelusta Tuulimyllyä vastaan  ts. joko annan periksi, tai teen asialle jotain. Ja Leinosen Janitan oppien mukaan, suunnitelma B:tä ei saa olla, suunnitelma A tulee toimia. Näin siis tehdään. (Kunnes pinna palaa uudestaan)

Iltakäppäily sujui suht mukavasti. Sellaista yleistä poukkoilua oli havaittavissa...mutta ainakin meidät nyt nähdään, sillä kävin sijoittamassa uusiin Hurtta-tuotteen heijastin-kaulapantoihin! Tuuli sai oranssin, ihan vaan siksi, että se oli oranssi tyttö pentulaatikossa ja Aamun löytää täst edes neonkeltaisessa värityksessä katukuvasta

Iltakäppäily loppui hyvissä merkeissä. Juuri kun olin menossa sisälle, huusi joku "hei" ja saimme vieraita. Viime lauantaina Tanskasta tullut puolivuotias Kitty-dalmis tuli uuden emäntänsä kanssa potkukelkalla meille. Kitty on syntynyt juhannuksen aikoihin, joten Tuulilla ja Kittyllä on n. pari viikkoa ikäeroa. Ensin hain Aamun hihnassa kadulle, jotta Kitty sai tutustua "vanhaan ja viisaaseen" ja sen jälkeen hain Tuulin. Aamu sisälle mököttämään ja Kitty kutsuttiin pihalle. aitojen sisälle leikkimään. Ensin Kittyä vähän pelotti, mutta Tuuli meni kuin tuulispää ja lopulta vahti oli sellaista, kuin vain kahdella puolivuotiaalla voi olla...huoh. Mukavaa oli tavata uusi tuttavuus ja Kitty vaikutti ihan mukavalta nuorelta neidiltä..