Vihdoinkin sain toteutettua sen, mitä olen suunnitellut jo pitkään, eli sain tilattua Aamun hovihierojan paikalle. Itse olen omin sormin Aurinkoista hieronut ja tunnistanut "yhtä sun toista" ristiselässä ja oma diagnoosi oli oikea - nimismiehen kiharaa siellä Aamun selässä oli, eli hieronnalle OLI tarvetta.

Aamu otti hovihierojan vastaan sillä tyylillä, että tulkitsin Aamun sanovan Tuulille "tää on nyt mun juttu". Aamu nimittäin istahti heti hovihierojan eteen ja ikään kuin kertoi kuulumisia  Etuosa oli ok, mutta kun hierojan sormet läheni ristiselkää, ehdin sanomaan, että "tuossa kohtaa se kertoo mulle, että jumeja on" ja samalla Aamu jo oli nousemassa lattialta...Muutama hetki siinä kului, mutta lopuksi Aamu luovutti ja antoi luvan hieroa ne jumipaikatkin. Sen verran kuitenkin oli ristiselässä nimismiehenkiharaa lihaspuolella, että sovittiin uus aika ens viikolle.

Mitäs Tuuli oli mieltä tilanteesta? Oli aika mainiota seurata Tuulin käytöstä. Ensin se ei ymmärtänyt, miksi vieras ihminen istuu (ja välillä konttaa) meidän olkkarissa. Ja siihen päälle vielä Aamu kertoi omalla olemuksellaan tiettyä tarinaa. Hovihieroja sai muutaman kerran korvansa Tuulin toimesta pestyksi ja koko session aikana Tuuli kävi myös "nauramassa" hierojalle, eli irvistämässä koko hammaskalustollaan. Liekö epävarma tilaisuuden luonteesta, mutta mielenkiintoista oli pikkukoiran kommunikointia seurata.

Aamu Aurinkoinen on siis saanut 'syntymäpäivälahjansa' tänään,,eli kokovartalonhieronnan. Jotain kertoo asioiden tärkeysjärjestyksestä myös se, että peruin oman hierojalla käynnin, kun sain Aamulle täksi illaksi hovihierojan paikalle. Ihan vaan siksi, etten olisi ehtinyt metsäkäppäilylle, jos olisin itse mennyt hierojalle. Koirat ensin. Aina.