Nyt ei sitten ole kyse ilmavaivoista tai uudenvuoden raketeista, vaan treenihetkestä pellolla. Käytiin taas Aurinkoisen kanssa porukan mukana pelloilla reenailemassa. Ohjelmassa oli ensin ns. ruudun täyttö koiralle motivoituna ja paikan jättäminen muistiin muhimaan. Viereisellä pellolla lähetettiin koiruus sitten vuoroin markkeeraukselle ja samaan paikkaan sokkona ohjattuun noutoon, jonka jälkeen siirryttiin hakualueelle, joka oli jätetty muistiin muhimaan.

Aurinkoiselle tehtiin räätälöity paukuttelu-harjoitus. Ensin Aamu sai taaempaa seurailla, kuinka Troy teki paukun kanssa töitä, sen jälkeen Aamulle tehtiin pari noutoa paukusta. Hyvin neiti sieti tilannetta, vaikka kiihtyikin selvästi paukuttelusta.

Oli kiva huomata, ettei paukuttelu jättänyt huonoja muistoja. Markkeeraukset ja linjalle lähetykset tehtiin samaan nurkkaan pellolla, johon paukuttelukin tehtiin. Sen verran tilanne kuitenkin verotti Aamun keskittymistä, että ne sadat jäniksenjäljet alkoivat vaivata neidin korvien väliä. Jäniksenjäljistä huolimatta haku tehtiin peltotyön jälkeen Aurinkomaiseen tyyliin. Rauhallisesti, mutta tarkasti. Tehokkuus ei ehkä ole oikea sana kuvailemaan Aurinkoisen työskentelyä, mutta selvästi sillä on tehtävä selvillä; etsiä ja palauttaa, etsiä ja palauttaa jne, jne.

Mark Levengoodia lainaten "Meidän on varottava, ettemme esitä toisistamme (tai siis koiristamme seuraneidin huomautus) minkäänlaisia ehdottomia totuuksia, sillä voimme erehtyä täysin. Näinhän se on. Täytyy vaan uskoa koiraansa ja jatkaa yrittämistä...

Ai niin. Löytyi surfatessa mukava videopätkä koirasta, joka ei siedä märkää. Tai ainakaan koiran takatassut eivät selvästi kestä märkää maata. Videopätkän voi katsoa tästä linkistä