Seuraneidillä ja lätyillä on hieman eri käsitys siitä, saako naapuruston kissoja ajaa takaa...Vastaus on selvä EI seuraneidin puolelta, mutta jos koirilta kysyy, vastaus on ehdoton "aina, kun siihen tilaisuus annetaan".

Naapurin setä syöttää kattimatteja. Eli noita kiss, kiss kissoja kerääntyy tuohon naapuriin aina muutamia. Nyt vakivieraaksi on muodostunut räjähtäneen näköinen kollipoika, joka välillä leikkii itsemurhakandia ja oikaisee meidän pihan läpi. Muutama muu uskallikko on joskus yrittänyt samaa ja vastaanotto on ollut...sanoisko riemuisan kiihtynyt, siis koirien puolelta. Pari kattia on koristanut oksistoa muutamana päivänä...

Oltiin lähdössä iltapäivällä metsään koirien kanssa. Seuraneiti avaa portin, ja huomaa siinä portin vieressä, naapurin puolella auringossa löhöilevän kattimatin, sen rähjäisen näköisen. Pahaksi onneksi Aamu havaitsi saman otuksen, mutta katti ei koiria. Joten tuloksen voi arvata. Katti herätettiin päiväunilta, sanoisko, aaaaaika fyysisesti. Ja kun katti siitä pöllähdyksestä tokeni, alkoi hurja takaa-ajo. Edellä juoksi katti, perässä Aamu ja Aamun perässä Elsa, pehmolelu-sorsa suussa.   Onneksi me asutaan rauhallisessa kaupunginosassa eikä likkennettä pahemmin meidän kujalla ole. Hetkeen ei koiria näkynyt ja seuraneiti huhuili talon nurkalla koiriansa. Sitten jostain, toiselta puolen seuraneidin taloa pöllähti Aamu paikalle. Erittäin kiihtyneen oloisena. Ja huom, kissaa ei ollut tuliaisina  Sitten piti vielä löytää tuo eläkeläinen, joka häipyi naapurin pihalle pehmolelu suussaan ja aika haipakkaa kyytiä. Seuraneiti siis telkesi Aurinkoisen autoon ja lähti etsimään eläkeläistä. Huhuili ja huusi, muttei eläkeläistä kuulunut...toisen naapurin puolelta, meidän aidan takaa löytyi sitten se pehmolelu-sorsa, joka oli Elsan hampaissa ollut, kun kattimatti-jahti alkoi, mutta itse noutajasta ei näkynyt jälkeäkään. Ei edes naapurin perunamaalla...Ja kun seuraneiti sitten palaa takaisin etupihalle auton luo, löytyi Elsa omalta pihalta, aidan sisäpuolelta. Hengissä siis, eikä kattia hampaissa. Mistä ja mitä kautta muori oli sisäpihalle tiensä löytänyt on jälleen kerran arvoitus...mutta Elsan elämä on tähän asti ollut yhtä arvoitusta.

Huoh tätä laumaa.