Aamu on niin....Aamu. Elämää ei voisi ottaa rennommin.

Tänään on tehty pieniä puhdetöitä; kerrattu opittuja temppuja ja opeteltu uutta, agilityssa ehkä tarvittavaa ohjaus-signaalia, sekä vahvistettu sitä, ettei ohjauskäsi ole se signaali, joka antaa luvan singahtaa noutoon. Tosin singahtamisesta ei voi Aamun kohdalla puhua, varastamisesta ehkä paremminkin. Tai no, ei ihan varastamisestakaan, koska Aamu on vaan luullut, että kuonon sivulla oleva ohjauskäsi on lähtösignaali, vaan eipä olekaan! Se on vaan käsi, joka kertoo mihin suuntaan koiran tulisi tuijottaa ja lähteä, lähtökäsky tulee sitten seuraneidin suusta. Ja tuota ollaan siis harjoiteltu. Ruokakupilla ja noutokapulan noudolla, sisätiloissa. Ja hyvin menee. Ja koska Aamu ymmärtää klickerin merkityksen on seuraneiti vielä käyttänyt klickeriä siinä kohdin, kun koira on napannut noutokapulan suuhunsa ja on puoliksi kääntynyt....klick-ääni siihen kohtaan ihan vaan siksi, että palautus tulisi nopeampaa. Auttaako klickeri sitten tai ei, mutta ainakin tehtävä on Aurinkoisella selvä! 

Että sellaista palmusunnuntaita.