Täytyy merkitä muistiin ihan itsellekin. Tuuli on tänään päässyt kiipeämään sohvalle! Ihan itse!  Ja ikää on 12½ viikkoa. Huh, huh, mikähän apina tästä oikeen tulee?

Tuossa illansuussa koirilla oli pieni wrestling-ottelu, joka yltyi kunnon triathloniksi. Aamu tyytyi seisomaan suht koht paikoillaan, mutta toimi hyvänä kannustajana, kun Tuuli The Triathlonisti veti kierroksia olkkarin ja eteisen välissä. Ja koska kierrokset on ihan selvästi nousseet, olen joutunut lisäämään lattioille mattoja, silläkin uhalla, että niille pi**itään . Én nimittäin haluaisi lisää tassuhaavereita, vaikkei siitä edellisestäkään haaverista ole havaintoa. Anyway, matot siksi, ettei Tuuli liukastele.

Niin. Sieltä se tuli eteisestä kuin luotijuna. Mitenkäs se mainos menikään? "Tuolta se tuli ja tuonne se meni", vaimitensenytoli. Niin. Eteisestä vauhdilla ja HUPSISTA, Tuuli löysikin itsensä sohvalta! Ja eikun hätiin. Sillä sieltä ei sitten alas tarvitse loikkia...eli nostin Kinkun alas. Koska sohvalle pääsy oli ihan puhdas vahinko, ei Tuuli lähtenyt toistamaan juuri tapahtunutta. Jos se olisi sitä määrätietoisesti yrittänyt ja yrityksessään onnistunut, olisi se mennyt sohvalle uudestaan. 

Yksi uusi opittu asia on PALLO. Sen kun nimeää, alkaa Tuuli etsimään katseellaan PALLOA. Ihan kuten pienet lapset etsii katseellaan LAMPPUA, kun niiltä kysyy, missä LAMPPU on  Eli joka päivä tapahtuu pienen aivoissa jotain uutta, toivottavasti...

Ai niin. Tuuli kynnet on leikattu, taas. Ne leikataan kerran viikossa. Ja tällä kertaa Tuuli oli ihan virallisesti hereillä ja tajuissaan . Pari yritystä sillä oli päästä pois tilanteesta, mutta siinä se "kamppailu" sitten olikin. Tämäkin itselle ihan muistin tueksi, kun jossain vaiheessa tulevaisuutta kuitenkin valitan, kuinka hankalaa on leikata rimpuilevan koiran kynsiä. Mutta täytyy myöntää, että näin helposti en ole koskaan aiemmin pennun kynsiä leikannut