Käytiin taas mökillä tekemässä lumityöt ja lisäämässä linnuille auringonkukansiemeniä. Lunta oli jäällä sen verran paljon, että kuljettiin kelkkauria pitkin ja siten aamulenkille tuli mittaa, sillä eihän kelkat aina siitä kohdin ole menneet missä meidän näkökulmasta reitti mökille olisi lyhin. Koiria inhotti lumen paakkuuntuminen polkuanturoiden väliin, mutta eipä asialle oikein mitään voi, liikuttava on vaikka lunta on tullut.

Koirat taas tavoilleen uskollisena ehtivät syödä moskaa, eli kaikkea mitä tällä hetkellä luonnosta vaan voi löytyä. Aamukin mutusteli mökkikeikalla jotain mahaan sopimatonta ja yrkkäsi moskan äsken pedille. Ei edes noussut ylös oksentamaan, vaan yrkkäsi makuultaan...aika laiska tapaus, täytyy myöntää. Ja seuraneiti sai taas kerran siivota.

Seuraavaksi ehdottomasti ällöttävin asia, mitä olen olohuoneeni matolta koiranomistajan ominaisuudessa koskaan siivonnut...eräänä kauniina sunnuntaina, useampi vuosi sitten, tehtiin aamulenkki merenrantaan ja sieltä kotiuduttuamme Elsa, tuo kaikkiruokainen ikiliikkuja oksensi syömänsä ihmisp*skat olohuoneen matolle! YÖK,  sanon vieläkin näin monen vuoden jälkeen kun ajattelenkin asiaa. En ole hajuherkkä yleensä, mutta tuo latinki veti kyllä meikäläisenkin naamaltaan vihreäksi!  Jos joku mulle sattuisi joskus valittamaan koiranpaskasta, niin mullapas onkin tuo herkkutarina vastaiskuksi!