Sillä aikaa, kun seuraneiti istui tänään kursilla, kävi Aurinkoinen mökkisaaressa. Nyt illalla. Ja joutui mörön syötiksi. Eli pimeys nielaisi Aurinkoisen ja piti hallussaan kaaaaaauan. Näin kauaa ei Aurinkoinen koskaan ennen ole ollut keijujen matkassa. Tilanne oli vaan aika karmaiseva. Koira häviää saaressa säkkipimeään metsään, eikä palaa piiiiiiitkään aikaan takaisin.

Hyviä puolia: ei autotietä mökkisaareen: ei siis autoja. Toinen hyvä asia on, ettei Aamulla enää ole juoksuja. Siihen ne hyvät asiat sitten loppuikin. Loput mitä tulee mieleen, on vaan niitä negatiivisia juttuja siitä, mitä tänään Aurinkoinen tempaisi. Saakutin jänikset! Onneksi koira on vielä hengissä...