Harvoin meillä käy kukaan, joten voi arvata, että kun joku uskaltautuu meille, niin Aamu on onnellinen.

Tänään iltapäivällä seuraneiti havahtui Aamun varoitushaukkuun ja kun aukaisin oven (Aamu siis oli pihalla syömässä puruluuta, portin ulkopuolella seisoi sähkölaitoksen asentaja joka roikotti kättänsä portin sisäpuolella ja rapsutteli Aamua  . . Asentaja ilmoitti, että tulisi vaihtamaan meille uuden sähkömittarin, joita nyt vaihdetaan omakotitaloihin meidän kadulla. Kysyi, sopiiko tulla ja kyllähän meille sopii tulla, ainakin Aamun mielestä. Asentaja oli leppoisa nuorimies ja rapsutteli Aamua hetken, ennen kuin alkoi mittarin vaihtoon. Aamu jäi pitämään asentajalle seuraa ja seuraneiti "pakeni" sisätiloihin.

Ulko-ovi oli raollaan, olihan lämmin ja ehkä Aamu haluaisi sisälle, jahka seurustelultaan kerkeäisi. Niinpä. Aamu kyllä tuli sisälle, kääntyi keittiössä, touhusi jotain eteisessä ja painui takaisin ulos. Ja pakkohan seuraneidin oli mennä koiran perässä ulos, ihan vaan tarkistamaan, ettei sen suussa ollut mitään sellaista, joka herättäisi hilpeyttä vieraan nuoren miehen silmissä.

Heh. Mutta mikä näky kohtasikaan seuraneitiä, kun kurkkasin ovelta ulos sähkökaapin suuntaan? Juupa juu. Asentaja teki työtään, selkä Aamun päin ja Aamu istui asentajan vieressä, noin puolen metrin päässä ja voi viude, mikä sillä oli suussa! Peffan lämmitin! Eli makuualustasta leikattu n. 30 cm suuruinen suikale sellaista vihreää pehmustetta, joka seuraneidillä oli maneesin katsomossa takapuolensa alla viime sunnuntaina, kun agi-kisoja kävin katsomassa. Sen pehmusteen oli Aamu siis bongannut eteisestä ulos mennessään. Eihän tilanteelle voinut kuin nauraa. Ja asentajaakin nauratti. Olis pitänyt saada valokuva..

Mitähän tuolla Aamun päässä oikeen liikkuukaan??