Kotimme lähistöllä on pieni metsä, jonka polkuja käyttää useampi koiranomistaja. Kuljen metsikössä koirien kanssa silloin tällöin, vaikkakin toinen puoli metsää on jo raivattu asuinalueeksi ja  täytetty rivitaloilla ja omakotitaloilla. Menivät mokomat pilaamaan ihanan metsän, jossa mm satakieli pesii.

Tuolla mestsikössä siis kulkee polkuja ristiin rastiin. Elsa rakastaa tuota metsikköä, sillä sitä käyttää useampi kissa  vessanaan ja Elsan mieltymyksiin kuuluu kissanp*skan syönti aina kun seuraneidin silmä välttää . Aamu ei välitä kissap*skasta, mutta on kehittänyt itselleen muistileikin tuolla metsikössä. En tiedä, onko pelkkää sattumaa, vai käyttääkö metsää joku toinenkin koira, jolla on keräilijän luonnetta. Aamu nimittäin bongailee metsikössä puoliksi pureskeltuja hanskoja ja puruluita. Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Aamu kantaa tavaroita tuolla metsikössä ja jätämme AINA tavarat jonnekin, useimmiten uuteen paikkaan. Kun seuraavan kerran tulemme kyseiseen paikkaan, Aamu hakee hyvin määrätietoisesti jättämänsä tavaran kantoon. Ja käyntikertojen välillä saattaa kulua useampi päivä. Kumpi siis Aamulla toimii paremmin; hajuaisti vai muisti??

Tänäänkin aamulla oikaisimme aamulenkillä metsikön läpi ja sain lisää mietittävää Aamun kyvystä käyttää hernekoppaansa. Yhdessä kohtaa polkua Aamu lähtee kiertämään yhden ison männyn taakse ja Elsa kärppänä tietty toisella puolella. Elsan mielestä Aamu nimittäin bongaa usein mielenkiintoisia asioita, kuten esim p*skaa ja Elsa yleensä kiitttää syömällä herkut . Noh, tällä kertaa Aamu jäi töllöttämään paikoilleen ja Elsa tuijotti hölmistyneenä kaveriaan, en siis ensin osannut sanoa, mistä tilanteessa oli kyse. Huomasin kuitenkin Elsan jalkojen välissä puoliksi pureskellun nahkahanskan, joka oli osittain lumen peittämä. Elsa ei hanskaa edes huomannut, mutta Aamun päänasento; alaviistossa jännityneenä, kertoi seuraneidille, että hanskaahan neiti havitteli! Tuossa tilanteessa ei siis hajuaisti voinut toimia, vaan Aamu muisti mihin oli jättänyt hanskan viime kerralla! Vai kuvittelenko?? Tai toimiikohan Aamulla hajumuisti, eli se saa välillä vainun jostain, joka tukee muistia ja löytää siksi jättämänsä tavarat?

Seuraneiti naureskeli viime kesänä samalle asialle, sillä silloin päätähtenä tuolla metsikössä oli puoleksi syöty puruluu , jonka paikkaa vaihdoimme joka kerta ennen kuin poistuimme metsiköstä. Aamu siis saattoi kantaa puruluupätkää koko metsikön läpi ja jätimme sen sitten yhdessä jonkin mättään päälle tai kivenkoloon. Itse en laittanut muistiin mihin luuta piilottelimme, sillä tärkeäpääkin muistettaavaa meikäläisen aivoilla on... Mutta Aamu yllätti joka kerran tullessamme metsikköön menemällä määrätietoisesti luun piilopaikkaan...Puruluun pätkä lähti sitten kerran salakuljetuksena Aamun suussa metsiköstä ja heitin sen sitten kotona roskiin...