Tänään aamuhämärissä käytiin "perinteisellä" glögikävelyllä. Termarissa ihan tavallista, terästämätöntä glögiä ja kyytipojaksi jouluherkkuja; joulutorttuja, taatelikakkua ja pipareita. Koirilla tosin hieman köyhempi a´ la carte; kuivia keksejä ja purutikut.

Ihan reissun alkumetreillä, vielä kun oltiin lähtökuopissa, kaasutteli paikalle ajokoiramies koirineen. Aukaisi autonsa ikkunan ja kysyi, onko meillä koe menossa, vai ollaanko vaan ulkoilemassa. Hmm. Juu, oltiinhan me aika varustautuneita; neljä isoa mustaa koiraa ja seuraneideillä reput selässä, mutta että koetilanne?? Ehkei nyt sentään. Vaikka mistä sen tietää,  kun meidän touhuja katselee...

Ilma oli, sanoisko karsea. Räntää tulla tihkutti ja maa oli suht märkä. Onneksi kuitenkin lumi oli maassa, joten ei ihan vesikelillä tarvinnut kulkea. Koiria ei keli haitannut, hommat on aina samat. Rymyämistä ja jälkien nuuskuttelua. Aurinkoinen ja Else-Maj löysi "sitä itteänsä" jostain taukopaikan lähettyviltä. Ja jos tuntee flatin rotuna, tietää, mitä flatti rakastaa tehdä....pusutella aina kun siihen on mahdollisuus . Tämän yhtälön mukaan toinen meistä aamuisista seuraneideistä sai poskillensa sellaisen....löyhkäävän lupsautuksen...yöks. Eli glögiä mukista, torttua naamaan tiettyjen hajusteiden saattelemana. Mutta kuten seuraneiti on ennenkin siunaillut, kaikkeen saa varautua, jos haksahtaa hankkimaan itselleen flatin...tai kaksi.