Meillä eletään jotain ihme murkkuikäisten aikaa. Yöt vaelletaan ja kukutaan ylhäällä ja päivät nukutaan. Niin, ja nyt ei ole tällä kertaa kyse Tuulista, vaan Aamu otti ja kunnostautui viime yönä. Tosin kuulin tapahtuneesta vasta aamulla...seuraneiti on nukkunut kerrankin kuin tukki!

Niin...Aamu täyttää tämän viikon perjantaina kuusi vuotta. Keski-ikäinen koira siis, mutta temput on kuin murkkuikäisellä...vai mitäs seuraavasta voi muuten päätellä:

Kepo, eli kennelpoika oli herännyt viime yönä klo 03:00. Herännyt siihen, että Aamu oli aukaissut kellarinoven ja hävinnyt alakertaan, siis kellariin. Pimeään. Koska Aamu on Aamu ja syyskuussa sillä oli jokin ihme epileptinen kohtaus, saattaa kaikki eriskummallisuudet olla merkki jostain tulevasta, eli mahdollisesta kohtauksesta. Aamu nimittäin eilen illalla pimahti taas; pyrki olohuoneessa olevan pöydän alle piiloon ja änkesi itsensä myös ihmeen pieneen rakoon nojatuolin ja patterin väliin (onneks ei sentään patterin väliin). Noh, pelkotilaan oli kyllä selitys: katolta alas tuleva lumi ja ääni, mikä siitä touhusta lähtee..Eli ei siitä sitten sen enempää, Aamu vaan pelkäsi eilen illalla. Edellisestä pelko-pimahtamis-kerrasta on kuukausia, mahdollisesti saaressa kesällä se säikähti jotain, joka sai sen ryömimään ulkohuussin alle piiloon. Ja ne, jotka ovat tavanneet Aamun, tietävät, ettei Aamu vaikuta säikyltä. Ja yllättävää on myös se, kuinka pieniin tiloihin se pyrkii, kun pelko saa siitä yliotteen...

Niin, Aamu siis oli mennyt kellariin viime yönä. Lyönyt tassulla kellarin oven auki ja hävinnyt kylmään kellariin. Joskus Aamu istuu muutenkin tuossa kellarin rappusten yläpäässä, hyllyssä nimittäin lojuu "puppe", eli jäniksen nahka, jota Aamu rrrrrrakastaa. Vaan ei, viime yönä ei haikailtu pupujen perään, vaan Aamulla oli NÄLKÄ! Siellä se oli istunut ruokatynnyreiden vieressä säkkipimeässä...

Syykin taitaa olla selvillä. Ruokintakertoja on muutetttu, myös Aamun osalta. Vaikka ruokamäärä on sama, jaettuna kahteen ruokintakertaan, on Aamun maha sitä mieltä, että ruokaa tulee liian harvoin. Ja eilen aamulla se myös oksensi ns. "tyhjää" mahaa. Taitaa olla niin, että meillä annetaan jatkossakin ruoka 3 kertaa päivässä koirille, jotta vältytään öisiltä kellarikeikoilta  On se vaan ihme tyyppi...ei siis riitä, että Tuuli herättää meidät "unissakävelyillään", vaan nyt on tuo keski-ikäinenkin alkanut kukkumaanyöaikaan...