Luonnonvoimia uhmaten, eli hullu suomalainen heikoilla jäillä....ts. seuraneidin hotellin joulukuusi haettiin tänäKIN vuonna saaresta, omasta metsästä. Koirilla oli porttikielto jääkeikalle, vielä, mutta kyllä me sitten mennään koko porukan voimin, kun jää hieman paksunee. Sillä aikaa, kun kuusi oli matkalla saaresta, me muut siivottiin, ihan akkavoimin. Tai no, kaksi makasi sohvalla ja yksi siivosi. Ja vaikea varmaan arvata, kuka luutun varressa heilui...? Jep, ei kumpikaan mustista.

Kuusi kun saatiin tupaan, niin Aurinkoinenkin heräsi kauneuspäikkäreiltään. Venytteli koipiaan ja suunnisti kuusenkoriste-laatikolle. Ai niin. Aamun tämän sunnuntain parfyymi on sitä samaa kuin viime viikonloppuna, eli eu de´ mätä kala. Eikä Eläkeläinenkään yhtään sen paremmalta haise...ihme kaloja tuolla meren puoleella, lentävät kilometritolkulla ja laskeutuvat keskelle kuusikkoa....vai onkohan asialla kettuja houkutteleva metsämies? No, joka tapauksessa, koiria tuo haju ei kaunista, varsinkaan kun kämppä muuten tuoksuisi joululle ja kuta kuinkin puhtaalle...lättyjen lähettyvillä leijuu ihmeellinen, merellinen, sanoisko kesällinen haju tai paremminkin lemu.

Anyway, me koristeltiin sitten Aamun kanssa kuusi. Huomioitavaa Aamun bedroom eyes: