Kerrankin jotain hyötyä siitä, että omistaa lätyn. Tai siis Aamu Aurinkoisen, joka ajattelee. Joskus. Oikealla hetkellä.

Lomat lähenee loppua ja lauma suunnisti mökkisaaresta mantereelle tuossa illansuussa. Pohjoistuuli osuu ilkeän kylmästi seuraneidin mökin rantaan, niin tänäänkin, eli puuskittainen tuuli puhalsi kylmiä henkäyksiä rantaan. Seuraneiti oli vienyt kasseja laiturille, odottamaan veneen lastausta. Yksi lastausta odottavista veskoista oli kylmälaukku, sellainen "vanhanaikainen" styroksinen. Koirat tietysti rannassa, laiturilla, melkein veneessä. Tietäähän ne jo mitä kassit ja pussukat laiturilla tarkoittaa.

Seuraneiti siis mökissä tekemässä viimeistä tarkastusta, kaikki ok. Rannasta kuuluu hihkaisu, "voi vitsit, mitä sä oot löytänyt, hieno juttu" saa seuraneidin uteliaaksi....mitä se Aurinkoinen nyt on bongannu??? Ei kai vaan sorsapoikue ole rantautunut mustikoita syömään? Apua. Seuraneiti lähestyy rantaa, kauhunsekaisin ajatuksin, mitähän Aurinkoisella on tällä kertaa työn alla??

Mutta tällä kertaa Aurinkoisesta oli ihan aikuisten oikesti hyötyä. Kylmälaukusta oli tuuli vienyt kannen ja kansi oli lentänyt veteen. Ja Aamu oli käynyt hakemassa styroksisen kannen ja kulki se suussa erittäin ylpeänä mökkiä kohti. Olihan taas näky. Seuraneiti ei voinut kuin nauraa. Aurinkoinen istahti siis styroksinen kansi suussa seuraneidin eteen ja sai todellakin fiksun koiran maineen tänään. Kerrankin oli flatista jotain hyötyä. Ihan oikeasti. Ei oo mennyt noutoharjoituksen hukkaan, ei.applause.gif