Aamu on tänään bongaillut tavaroita, joilla on yhteinen nimittäjä. Rasva. Seuraneidille on kiikutettu käsirasvaputkilo ja huulirasva. Käsirasva oli napattu olohuoneen pöydältä, mutta mistä tuo huulirasva löytyi, on seuraneidille hieman arvoitus...ja arvoitukseksi meinasi koko bongaus jäädä, jollei korvien asento olis jälleen kerran paljastanut, että Aurinkoisella on suussaan jotain...

Eikä Aurinkoinen vain turhuuksia kanniskele. Aamusta on aina apua. Kuten tänään. Seuraneiti teki pitkästä aikaa myöhäisemmän työvuoron ja oli kotiin tullessaan laiskalla tuulella ja väsynein fiiliksin. Seuraneidin laukku jäi pikkueteiseen, kun seuraneiti jämähti eteisen kirstulle kenkiään riisumaan. Ja kuka haki käskystä laukun seuraneidille? KYLLÄ, Aamu. Eli kyllä tuosta apulaisesta on ihan oikeasti hyötyä.

Mutta onko siitä hyötyä, kun Aurinkoinen kantelee rikosromaania ja naistenlehtiä aamuisin?  Ja miksi ihmeessä kantamukset on siten, että kirjallisuus aamuisin ja muu kama iltaisin? Hmmm.