Käytiin tänään Tuulin kasvattajan kanssa tekemässä markkeerauksia. Aamukin pääsi mukaan. Vuoroteltiin koiria, joten 4 koiraa sai tehdä töitä.

Tuuli markkeerasi hyvin. Mutta se ei kylläkään muistanut toista pudotusta, eli sitä ON harjoiteltava. Mutta, mutta, mutta. Se on ohjattavissa!!!  siis ihan oikeasti. Se pysähtyi pillistä, kuunteli luoksetuloa ja seuraneidin oikealla hetkellä pillittämällä - kuunteli myös lähihaku pillitystä. Kaikki onnistuminen oli vain sattumaa, mutta olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen pikkukoiraan. Eihän me edes olla harjoiteltu, ja se tekee työtä MEIKÄLÄISELLE! Ei itselleen.

Aamu. Joo. Innoissaan reppana. Markkeerasi tosi hyvin, vaikka joutui korkeassa heinikossa hieman tekemään työtä. Ei tarvitse apua, hoitaa homman itse. Mutta oli selvästi tyytyväinen itseensä. Mun Aamu. Reppana...kylläpä pieni tekeminen sai sen tänään tyytyväiseksi

Mutta sitten se poskisuudelma. Treenien päätteksi laitoin Tuulin istumaan. Koska se kävi hieman kierroksilla. Kumarruin ja POKS! Koira hyppäsi kohti naamaa ja antoi poskisuudelman.

Nyt on sitten vasemmassa poskessa koiran hampaiden kokoiset jäljet  Mutta jäljistä viis, treeni OLI ihan onnistunut. Tuuli saa siis kurittomuutensa anteeksi, koska se on ihan oikeasti HYVÄ koira!