Tuuli on opiskellut luonnontieteitä koko kevään. Päivittäin se tutustuu uusiin lajeihin. Uusin, ja varsin huomiota herättävä hyönteinen on humalainen.

Totta. Käveltiin pienessä metsikössä ja Tuulin nokan edestä, maasta lähti lentoon pörriäinen, kimalainen. Koska omat aivot ei tällä viikolla ole sen Aamun kohtauksen jälkeen olleet ihan ajan tasalla, sanoin ääneen Tuulille "Kato, humalainen". Noh, siis. Öh. Tarkoitus oli siis sanoa KIMALAINEN, mutta kun ajatus kulkee välillä tuolla toisella kotimaisella, niin kimalaisesta tuli humalainen...koska kimalainen on humla ruotsiksi...eli sellaista.

Kyllähän noita kimalaisia voisi välillä humalaisiksi kutsua, sen verran ne pörrää ja heiluu sinne tänne siitepöly-houruissa...

Aamu sitten. Juu, se on kunnostautunut tänään. Kävi tuossa äsken roskalaarissa keikalla (eli siellä, mihin poltettavat roskat heitetään). Löysi mukamas tyhjän kaurahiutale-laatikon ja täytyy myöntää, ettei olohuoneen ja keittiön lattia ole ihan roskaton tällä hetkellä. Ihan niin kuin Aamu odottais pölynimuri-myyjää...taijotainsellaista...