Niinpä. Aamu Aurinkoinen sitten siirtyi kisaamaan agissa kolmosluokkaan. 8 kisaa ehdittiin kisata 2-luokassa ja nyt siis siirryttiin kuninkuusluokkaan. Voi viude, sanoo seuraneiti. Eihän tässä näin pitänyt käydä! Nyt loppuu sitten kaikki kiva ja totinen tosi alkaa... Eli mitä tekee hidas flatti kolmosissa, kun muut koirat on yleensä supernopeita bordercollieita?? Harrastaa. Harrastaa lajia omaksi ilokseen, unohtaa tulostavoitteet ja nauttii siitä, että saa harrastaa jotain koiransa kanssa.

Aurinkoinen siis nappasi heti ekalta radalta 0-tuloksen ja siirtyi näin kisaamaan 3-luokkaan. Eka rata ei ollut parasta Aamua, rinsessa hienohelma jännitti hieman kisoja, mutta toimi suht normaalisti. Tokalta radalta, eli Aurinkoisen ensimmäiseltä 3-luokan radalta sitten räpellettiin tulokseksi hyl, mutta seuraneidin fiillikset tuon toisen radan jälkeen oli paremmat kuin ekalta radalta, sillä Aamu tsemppasi enemmän kun rata oli haasteellisempi. Nyt ei auta kuin joko koulia koiraa kestämään pienet virheet, tai sitten on seuraneidin vaan suunniteltava radat tosi tarkkaan, ettei hienohelman tarvitse ottaa kuonoonsa. Sen kun osais, niin helppoahan agility olisi. Varsinkin, kun toisena osapuolena radalla on juoksemassa flatti, joka voi aina silloin tällöin toimia kaikkia luonnonlakeja vastaan.

Mutta seuraneiti on iloinen ja tyytyväinen Aamu rinsessaansa. Sateisesta säästä huolimatta päivä oli onnnistunut!

Aamu Aurinkoinen Vaasan kisojen jälkeen; 0-tulos, sijoitus 2./13 ja serti kolmosiin!